Viime kevät meni vauhdilla, kuten aika yleensäkin. Blogi vietti hiljaiseloa yhä ennemmän. Toukokuussa pinnistelimme matikkaa ja äidinkieltä tehokkaasti, valmistelimme kevätjuhlaa ja pakkasimme tavaroita muuttolaatikoihin. Kesälaitumille kirmasivat onnelliset ekaluokkalaiset ja opet.
Loman jälkeen oli mahtava palata töihin --Meitä odotti uudet upeat kalusteet! Pääsimme viime talvena suunnittelemaan tiimiluokkaan uutta oppimisympäristöä. Jo näiden kahden ensimmäisen koulupäivän aikana on ollut ilo huomata, miten uudet kalusteet sopivat luokkamme toimintatapaan.
Tässä esimakua:
Opinkumpu
Aarrekaupungin Sateenkaari, 37 oppilasta ja kaksi opea. Blogi kertoo yhteisopetuksesta ja pirskahtelevasta kouluarjesta. Seikkailu saa alkaa!
torstai 17. elokuuta 2017
tiistai 25. huhtikuuta 2017
3D-tekniikkaan tutustumassa
Koulullemme on kansainvälisen 3D-hankkeen myötä saatu hieno 3D-tulostin ja ajatuksena on tutustuttaa kaikki oppilaat kolmiulotteisen suunnittelun ja tulostuksen maailmaan - tulevaisuuden maailmaan. Apunamme tässä toimii yläkoulun matematiikan lehtori Ville, joka on vastuussa hankkeesta.
Lähdimme suunnittelemaan luokallemme maskottia. Koska meillä on Sateenkaari-luokka, mietimme millainen otus eläisi sateenkaarella tai sen alla. Miltä se näyttäisi, millainen se olisi luonteeltaan, mitä se rakastaisi ja mistä ei pitäisi. Jokainen oppilas piirsi yksinkertaisena tussipiirroksena oman näkemyksensä.
Sen jälkeen harjoittelimme äänestystä. Kuntavaalit olivat juuri olleet joten tämä kansalaisvaikuttamisen muoto oli ajankohtainen. Äänestimme lippuäänestyksellä luokallemme maskotin. Eniten ääniä sai alla olevassa kuvassa näkyvä iloisen sympaattinen hahmo, jonka vartalossa näkyvät sateenkaaren raidat.
Valinnan jälkeen piirros siirrettiin tabletin 3D Doodle -ohjelmaan ja sitten sitä alettiin muuttamaan kolmiulotteiseksi. Tässä vaiheessa käytiin myös keskustelua siitä, mikä on kaksi- ja kolmiulotteisen kappaleen ero.
Piirroksen käsittelyn jälkeen siirryttiin varsinaisen 3D-tulostimen luo ja laitettiin kone tulostamaan maskottia.
3D-tulostus on sen verran hidasta ja materiaali (muovi) hinnakasta, että kaikkia ehdotuksia ei ollut mahdollista tulostaa.
Lopuksi vielä vertailtiin paperista hahmoa ja tulostetta ja mittailtiin ominaisuuksia. Huomattiin, että kolmiulotteisesta voidaan mitata korkeus, leveys ja syvyys, mutta paperisesta vain korkeus ja leveys.
Jatkossa hahmomme tulee seikkailemaan yhdessä keksityissä tarinoissa jne.
Kolmiulotteisuuden ajattelu oli oppilaille selvästi mieluisaa ja tuttua esim. 3D-elokuvista. Keskustelimme myös siitä, mitä kaikkea on mahdollista nyt tai tulevaisuudessa tulostaa; taloja? Ruokaa? Vaatteita?
- T
Lähdimme suunnittelemaan luokallemme maskottia. Koska meillä on Sateenkaari-luokka, mietimme millainen otus eläisi sateenkaarella tai sen alla. Miltä se näyttäisi, millainen se olisi luonteeltaan, mitä se rakastaisi ja mistä ei pitäisi. Jokainen oppilas piirsi yksinkertaisena tussipiirroksena oman näkemyksensä.
Sen jälkeen harjoittelimme äänestystä. Kuntavaalit olivat juuri olleet joten tämä kansalaisvaikuttamisen muoto oli ajankohtainen. Äänestimme lippuäänestyksellä luokallemme maskotin. Eniten ääniä sai alla olevassa kuvassa näkyvä iloisen sympaattinen hahmo, jonka vartalossa näkyvät sateenkaaren raidat.
Valinnan jälkeen piirros siirrettiin tabletin 3D Doodle -ohjelmaan ja sitten sitä alettiin muuttamaan kolmiulotteiseksi. Tässä vaiheessa käytiin myös keskustelua siitä, mikä on kaksi- ja kolmiulotteisen kappaleen ero.
Piirroksen käsittelyn jälkeen siirryttiin varsinaisen 3D-tulostimen luo ja laitettiin kone tulostamaan maskottia.
3D-tulostus on sen verran hidasta ja materiaali (muovi) hinnakasta, että kaikkia ehdotuksia ei ollut mahdollista tulostaa.
Lopuksi vielä vertailtiin paperista hahmoa ja tulostetta ja mittailtiin ominaisuuksia. Huomattiin, että kolmiulotteisesta voidaan mitata korkeus, leveys ja syvyys, mutta paperisesta vain korkeus ja leveys.
Jatkossa hahmomme tulee seikkailemaan yhdessä keksityissä tarinoissa jne.
Kolmiulotteisuuden ajattelu oli oppilaille selvästi mieluisaa ja tuttua esim. 3D-elokuvista. Keskustelimme myös siitä, mitä kaikkea on mahdollista nyt tai tulevaisuudessa tulostaa; taloja? Ruokaa? Vaatteita?
- T
tiistai 4. huhtikuuta 2017
tiistai 28. maaliskuuta 2017
maanantai 20. maaliskuuta 2017
Liikkuvia leluja
Liikkuvien lelujen rakentaminen oli pitkä ja antoisa prosessi, jonka aikana tutkittiin liikettä, kierrätettiin esineitä, kehitettiin luovuutta ja yhteistyötaitoja. Itse lelun rakentamisen lisäksi kirjoitettiin oppimispäiväkirjaa tableteilla ja tehtiin mainokset leluista. Tässä muutama esimerkki upeista lopputuloksista. Ja lasten ylpeys omista leluista oli aivan valtaisaa.
LIIKKUVA LELU: TYKKI
Oli lelupäivä. Kerättiin kotoa tarvikkeita ja rakennettiin tykki. Yhdessä koulukummien kanssa. Ja siihen tarvittiin kaksi levyä. Ja pringles sipsipurkki. Ja saippuapurkki. Ja pieni puulauta. Ja kaksi pientä putkea. Ja yksi pilli.
Rakentaminen sujui hyvin. Ei ollut hankaluuksia.
Liikkuva lelu: poliisiasema
Meillä koulussa oli liikkuva lelu päivä. Teimme videon puppet sovelluksella, otimme 5 kuvaa ja kerroimme siitä lelusta. Sen jälkeen rupesimme tekemään pienessä ryhmässä liikkuvaa lelua, joka on edelleen kesken.
Käytämme liikkuvaan lelun talouspaperi rullaa, liimaa, teippiä, saksia ja suklaamunien lelurasiaa. Se on vähän niin kun vuoristorata tai joku peli. Maalaamme sen nyt siniseksi. Oho, siitä tulikin poliisiasema. Siihen on rakennettu vankila ja kaikki. Se on muuten hieno. Nyt se on kuivumassa ja se on melkein maalattu. Siinä on myös marmorikuula, jota sanotaan poliisilaitoksen rosvoiksi.
LIIKKUVA LELU: KATAPULTTI
Me tarvittiin keskittynyttä kykyä. Me tarvittiin pahvia ja lusikka. Me tarvittiin teippiä.
Me tarvittiin väriä. Me tehtiin katapultti. Ja työstä tuli hieno.
- T
maanantai 13. maaliskuuta 2017
Aakkosjuhlat
Viikolla yhdeksän järjestimme aakkosjuhlan ihanille ekaluokkalaisille. Juhlistimme ekaluokkalaisten hienoa aakkostenopettelu-urakkaa, joka
oli päättynyt. Juhliin valmistimme aakkosviirit koristeiksi. Aakkosjuhliin kuului kaikennäköistä kivaa tekemistä ja nyyttäriherkkujen nautiskelua.
lauantai 25. helmikuuta 2017
Yhdessä tekeminen on niin pop!
OPS2016 korostaa vahvasti yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta ja yhdessä tekemistä jokaisella tasolla oppilaista koko työyhteisöön. Yhteisopettajuus on yleistynyt, mutta se herättää yhä kysymyksiä. Silmiini sattui Itä-Suomen yliopiston Armi Mäen tekemä tutkimus, jonka tutkimuksen tiivistelmän lyhennän tähän postaukseen. Linkistä pääsee katsomaan Mäen tutkimuksen tiivistelmän;
"Yhteensulautuen, omine toimintatapoineen,
temperamentteineen ja persoonineen,
molemmille löytyy paikka ja aika, suunta
on sama."
Toimiva yhteisopettajuuden toimintakulttuuri paitsi edistää ja tukee
oppilaanoppimista, tukee myös opettajaa, joka tekee tiivistä yhteistyötä toisen
opettajan kanssa, edistää työssäjaksamista sekä ammatillista kehittymistä.
Keskeiset tulokset toimivan
yhteisopettajuuden toimintakulttuurin
näkökulmasta
Koulun resurssit:
-Hallinnon ja koulun johdon lupa ja tuki
-Luokkatilat: koko ja sijainti
-Ajan riittäminen yhteistyölle haaste
Opettajien yhteistyö
-Vapaaehtoisuus, sitoutuminen, halu tehdä yhteistyötä
-Tiedon ja taidon jakaminen
-Toimiva ja avoin vuorovaikutus
-Joustaminen, tuki
-Kahden ammattilaisen yhteinen näkemys ja osaaminen
yhteiseksi professioksi
-Oman opettajuuden kehittäminen
mahdollistuu
Vanhemmat ja oppilaat
-Oppilaan tukeminen mallin keskiössä,
resurssit tukemiseen
-Työparin tuki vanhempien kanssa tehdyssä
yhteistyössä
JOHTOPÄÄTÖKSET
Yhteisopetuksessa on kyse työn jakamisesta, tiiviistä
yhteistyön tekemisestä ja avoimesta ja toimivasta
vuorovaikutuksesta toisen ammattilaisen kanssa.
Toimiva yhteisopettajuuden toimintakulttuuri vaatii koululta tietynlaisia
resursseja, jotka rehtori ja koulu fyysisenä
rakennuksena määrittävät. Opettajilta toimiva
yhteisopettajuus vaatii hyviä yhteistyö –ja
vuorovaikutustaitoja, halua toimia, jakaa omaa
osaamistaan ja kokemuksiaan työparille ja opettaa
yhdessä. Toimiva yhteisopetuksen toimintakulttuuri
edistää oppilaiden oppimista sekä vaalii kodin ja koulun
välistä yhteistyötä.Haastatteluaineiston perusteella yhdessä tekeminen on
vetänyt opettajat mukaansa ja he ovat kokeneet
työhyvinvoinnin lisääntyneen työn ja arjen jakamisen
myötä.Työhyvinvointi nousi tutkielmassa merkittävästi
esille ja se on myös ajankohtainen ilmiö
opetustyössä, kun puhutaan opettajan
työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta. Sama ilmiö on noussut esille myös
kansainvälisissä tutkimuksissa yhteisopettajia tutkittaessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)