Ennen lomalle lähtöä saimme luokkaamme vieraaksi satutäti Pian. Pia oli johdattamassa meitä satujen maailmaan lomaviikolla vietettävän valtakunnallisen satupäivän kunniaksi. Päivän kirjailijaksi oli valikoitunut Sari Kanala, jolta on juuri ilmestymässä ihastuttava satukirja Hissen joulu. Pajojen ohjelmissa oli:
- Vertaisvinkkaus. Lapset olivat etukäteen pohtineet omia suosikkisatujaan ja kertoivat nyt niistä muille. Yhdessä muisteltiin satujen juonta ja henkilöitä.
- Hissen joulu -kirjan käsikirjoituksen kuunteleminen ja palautteen anto tarinasta. Tässä pisteessä nähtiin, kuinka kirjakin on aluksi vain sanoja paperilla. Muutaman tulevan kirjan kuvankin saimme nähdä ennakkoon. Ja Pia-satutäti lupasi, että kirjan ilmestyessä näemme ja kuulemme myös kirjan lopullisen version.
Ja tarinahan oli kaikkien lasten mielestä aivan upea! Asteikolla 0-10 ainakin sata!
- Piirtäminen Hissen tarinan pohjalta. Mikä sinulle jäi tarinasta mieleen?
- Ryhmäsadutus. Ensin tutustuttiin Sari Kanalan muihin kirjoihin ja etsittiin niistä mielenkiintoisia eläinhahmoja. Tämän jälkeen ryhmässä kerrottiin tarinoita, joissa nämä eläinhahmot seikkailivat. Syntyi mahtavia tarinoita, joiden myötä toivotammekin kaikille ihanan leppoisaa syyslomaa!
Yhteinen satu kaveruksista
Roihu-lohikäärme lensi raketilla kuuhun. Samaan aikaan maassa susi meni linnaan. Linnassa oli suden lemmikkiheppa Herra Hevonen. Robotti nimeltä Optimus oli linnan vartijana.
Lohikäärme saapui kuuhun. Kuussa oli lohikäärmeen kaveri norppa Makkonen. Yhdessä he pelasivat golfia. Lohikäärme sai osuman reikään. Norppakin sai osuman - melkein. Mutta pallo osui lippuun ja kimposi takaisin.
Optimus-robotti oli jättänyt kuuhun peräkärrinsä. Hän oli käynyt lentämällä kuussa. Pallo osuikin peräkärriin ja kimposi siitä suoraan maahan Optimuksen päähän. Onneksi Optimuksen pää on metallia.
Pieni norppa ja metsän kaverit
Yhtenä kauniina päivänä syntyi norppa. Pieni orava tuli norpan luokse. Orava halusi norpasta itselleen leikkikaverin. Norppa ei voinut leikkiä oravan kanssa, sillä se oli niin pieni vielä.
Norppa-äiti tuli pesään ja huomasi, että orava oli siellä. Äiti sanoi: - Oravat eivät kuulu norppien pesään, ne kuuluvat puuhun!
Yhtäkkiä viereisestä metsästä kuului rapinaa ja sieltä tuli esiin karhu. Karhu ei halunnut olla vaaraksi. Sekin vain halusi leikkikaverin. Mutta kaikki metsän eläimet luulivat, että karhu oli vaarallinen koska se oli niin iso.
Norpan äiti suojeli vastasyntynyttä lastaan. Orava kaivoi itselleen oman kolon ja tukki sen oviaukon ettei karhu pääsisi sinne. Karhu sanoi: - Minä en ole vaarallinen. Orava tuli ulos kolostaan mutta norppa-äiti ei uskonut karhua. Karhu ja orava leikkivät kahdestaan metsässä. Norpat jäivät omaan pesään.
Metsän ystävät
Olipa kerran kettu ja jänis. He olivat parhaat kaverit. Kerran he tapasivat ilveksen. Kettu ja jänis ottivat ilveksen mukaan leikkiin ja alkoivat hänen ystävikseen. Joka päivä koulun jälkeen he kaikki kolme leikkivät yhdessä.
Sitten he tapasivat pöllön. Pöllö sanoi: - Mitä te etsitte? Kettu ja jänis vastasivat: - Haluatko tulla mukaan leikkiin? Sitten he kaikki neljä leikkivät yhdessä ja menivät syvemmälle metsään.
Metsässä he näkivät kissan, villikissan. Kissa johdatti heidät luolaan. Luolassa olikin kissan kaveri karhu. Kettu, jänis, ilves ja pöllö juoksivat pakoon koska ne luulivat että karhu syö ne. Pöllö lensi pakoon.
Vähän matkan päässä nelikko tapasi pienen kissanpennun. He kysyivät: - Mikä sinun nimesi on? Hän vastasi: - Minun nimeni on Kisumirri. Yhdessä he kävelivät takaisin metsään etsimään pöllöä, joka oli kadonnut.
He tapasivat pöllön mutta se ei ollutkaan sama pöllö. Heidän ystävällään piti olla rinnassa valkoista mutta tällä pöllöllä olikin pelkkää ruskeaa.
He lähtivät syvemmälle metsään etsimään pöllöä. He huomasivat luolan, jossa pöllö istui karhun kanssa kahvilla. Tämä tarina loppuu nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti