Yhdessä tekeminen on niin pop!

OPS2016 korostaa vahvasti yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta ja yhdessä tekemistä jokaisella tasolla oppilaista koko työyhteisöön. Yhteisopettajuus on yleistynyt, mutta se herättää yhä kysymyksiä. Silmiini sattui Itä-Suomen yliopiston Armi Mäen tekemä tutkimus, jonka tutkimuksen tiivistelmän lyhennän tähän postaukseen. Linkistä pääsee katsomaan Mäen tutkimuksen tiivistelmän;

http://www.uef.fi/documents/134006/0/Armi.pdf/84ec21a5-5f6d-4699-ac76-8797f327a5e5

"Yhteensulautuen, omine toimintatapoineen,

temperamentteineen ja persoonineen,

molemmille löytyy paikka ja aika, suunta

on sama."

Toimiva yhteisopettajuuden toimintakulttuuri paitsi edistää ja tukee

oppilaanoppimista, tukee myös opettajaa, joka tekee tiivistä yhteistyötä toisen

opettajan kanssa, edistää työssäjaksamista sekä ammatillista kehittymistä.

Keskeiset tulokset toimivan

yhteisopettajuuden toimintakulttuurin

näkökulmasta

Koulun resurssit: 

      -Hallinnon ja koulun johdon lupa ja tuki

-Luokkatilat: koko ja sijainti

-Ajan riittäminen yhteistyölle haaste

    Opettajien yhteistyö

-Vapaaehtoisuus, sitoutuminen, halu tehdä yhteistyötä

-Tiedon ja taidon jakaminen

-Toimiva ja avoin vuorovaikutus

-Joustaminen, tuki

-Kahden ammattilaisen yhteinen näkemys ja osaaminen

yhteiseksi professioksi

-Oman opettajuuden kehittäminen

mahdollistuu

Vanhemmat ja oppilaat

-Oppilaan tukeminen mallin keskiössä,

resurssit tukemiseen

-Työparin tuki vanhempien kanssa tehdyssä

yhteistyössä

JOHTOPÄÄTÖKSET

Yhteisopetuksessa on kyse työn jakamisesta, tiiviistä

yhteistyön tekemisestä ja avoimesta ja toimivasta

vuorovaikutuksesta toisen ammattilaisen kanssa.

Toimiva yhteisopettajuuden toimintakulttuuri vaatii koululta tietynlaisia 

resursseja, jotka rehtori ja koulu fyysisenä

rakennuksena määrittävät. Opettajilta toimiva

yhteisopettajuus vaatii hyviä yhteistyö –ja

vuorovaikutustaitoja, halua toimia, jakaa omaa

osaamistaan ja kokemuksiaan työparille ja opettaa

yhdessä. Toimiva yhteisopetuksen toimintakulttuuri

edistää oppilaiden oppimista sekä vaalii kodin ja koulun

välistä yhteistyötä.Haastatteluaineiston perusteella yhdessä tekeminen on

vetänyt opettajat mukaansa ja he ovat kokeneet

työhyvinvoinnin lisääntyneen työn ja arjen jakamisen

myötä.Työhyvinvointi nousi tutkielmassa merkittävästi

esille ja se on myös ajankohtainen ilmiö

opetustyössä, kun puhutaan opettajan

työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta. Sama ilmiö on noussut esille myös

kansainvälisissä tutkimuksissa yhteisopettajia tutkittaessa.

Pelastuslaitoksella

Vierailimme aarrekaupungin pelastuslaitoksella 13.2.

Pääsimme tutustumaan paloautoon ja ambulanssiin. 

Miten jännää olikaan kun oikea hälytys tuli kesken vierailumme.!

Mittaamista pistetyöskentelynä

Tänään pohjustimme ja mittasimme pituutta, pinta-alaa, tilavuutta ja massaa välineillä.

Oppilaat punnitsivat tasapainovaa´alla matikkavälineitä.

Jos on viisi papua tai viisi hamahelmeä, kummat ovat painavampia?

 Tutkimme pinta-aloja peittämällä erikokoisia papereita värikiekoilla.

Kuinka monta värikiekkoa tarvitaan että keltainen paperi täyttyy, entä oranssi?

Tilavuutta tutkittiin täyttämällä pieniä purkkeja matikkavälineillä

 ja täyttämällä vedellä tyhjiä maitopurkkeja. 

Kuinka monta timanttia tai pehmustettua valkopunakiekkoa mahtuu pilttipurkkiin?

Miksi valkopunakiekkoja mahtuu vähemmän? 

Kuinka monta mukia vettä mahtuu maitotölkkiin?

 Entä kuinka monta desiä vettä mahtuu maitotölkkiin?

Oppilaat mittasivat pituuksia linkkikuutioilla ja jäätelötikuilla.

Kuinka monta kuutiota pitkiä ovat taideteoksen hahmot?
Kuinka monta jätskitikkua leveä taideteos on? 

Me leikitään!

Tällä viikolla olemme harjoitelleet luvun 10 ominaisuuksia.

 Kauppaleikistä innostuivat niin oppilaat kuin opetkin.

 Oppilaat jaettiin ryhmiin. Jokainen ryhmäläinen toimi vuorollaan kauppiaana. Ostoksina toimi kuvakortit, jonka hinnat oppilaat olivat itse määritelleet. Ostoksia tehtiin kuten kaupassa yleensä: Kauppiasta tervehdittiin ja kaupassa käyttäydyttiin kohteliaasti. Ostoksia sai tehdä vain 10euron setelillä. Lisää rahaa ansaitakseen oppilaat lähtivät tekemään "töitä".

 Uuden 10e setelin sai suoritettua laskusarjan.

Töihin oli välillä ruuhkaa ja siitäkin ajasta otettiin kaikki irti. Jonottaessa harjoiteltiin lukujonotaitoja.. 1,3,5,7,9,11.. 0,2,4,6,8.. 0,5,10.. ja pelattiin kymppiparit -muistipeliä.

Matikka on niin kivaa!

Liikkuva lelu

Tammikuussa olemme aloittaneet teknologiakasvatusta Tämä toimii! -projektissa. Projektin aikana valmistetaan liikkuva ja leikittävä lelu.

Projekti käynnistyi lelupäivällä, johon jokainen toi lelun, jossa on jokin liikkuva osa. Yhdessä pohdittiin, mikä aiheuttaa lelun liikkeen - toimiiko se sähköllä, vipuvoimalla, liukumalla vai kuinka.

Ihana materiaalien aarreaitta!

Lapset ja vanhemmat toivat kotoa upean kasan hyödynnettävää kierrätysmateriaalia. Liikkuva lelu on kilpailu, jossa ovat sallittuja vain tietyt materiaalit.

Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa apukäsinä ovat olleet myös 6. luokkalaiset kummioppilaamme, jotka ovatkin aiheen ammattilaisia. He nimittäin ovat osallistuneet kisaa useamman kerran.

Suunnittelun ja rakentamisen riemu on ollut uskomaton! Ryhmissä on syntynyt ainakin robotti, kuularata, tykki ja rekka. Lisäksi projektin aikana kirjoitetaan päiväkirjaa ja lopuksi tehdään lelusta vielä mainos. Tuotoksia tulemme esittelemään myös täällä blogissa.

Suunnitelma valmis.

Testataanpa toimiiko ritsa.